Mun työ on siitä ihanaa, että tapaan jatkuvasti huikeita ihmisiä, joista osa jää mun elämään työn ulkopuolellakin. Yksi heistä on mun ihana entinen asiakas Jenna, joka oli mun PT-asiakkaana viime kesänä. Kun meidän valmennus loppui, sovittiin, ettei tää jää tähän, ja ollaankin siitä asti oltu melko tiiviisti yhteyksissä. Oonkin otettu, että Jenna suostui kertomaan teillekin siitä, millaista on olla mun PT-asiakkaana, millainen oli meidän valmennus ja mitä siitä jäi käteen. Päästetään siis Jenna ääneen!
Millainen oli meidän valmennus?
Kerro kuka oot ja mitä teet? Millainen sun elämäntilanne on?
Mä oon Jenna 26v, kahden pienen naperon äiti. Työ mulla on varhaiskasvatuksen opettajana, mutta oon vielä hoitovapaalla eli kotona vietän tällä hetkellä lasten kanssa aikaa. Meillä koko perhe viettää kesäisin paljon aikaa moottoriurheilun parissa, reissataan paljon asuntoautolla ja vietetään tien päällä aikaa.
Miksi halusit ottaa itsellesi PT:n ja millä perusteella valitsit valmentajan?
Halusin raskauden ja synnytyksen jälkeen lisätä liikuntaa hektiseen pikkulapsi- ja vauva-arkeen. Silloin olin tilanteessa, ettei aikaa tuntunut olevan ollenkaan ja ainoa liikuntamuoto, jonka koin mahdolliseksi ajan ja kondiksen puitteissa oli kävely. Ja se ei tuntunut kuitenkaan riittävältä. Ajattelin, että more is more ja millään pienillä kotijumpilla ei tee mitään 😀
Amanda valikoitui valmentajaksi yhden testitreenikerran sekä hänen omaaman perhetaustan perusteella. Testitreenikerta oli Tuusulan Urheilukeskuksella toukokuussa, ja tykkäsin Amandan tyylistä opastaa ja kannustaa. Ehkä isoimpana ”kriteerinä” mulle oli, että halusin löytää tyypin, joka aidosti ymmärtää perhearjen haasteet ja ettei esim. 4krt/vko salitreeniä oo mulle mahdollista tän hetken arjessa.
Mitä tavoitteita sulla oli?
Tavoitteena mulla oli lisätä liikuntaa ja löytää itselle sopivia ja mielekkäitä liikuntamuotoja. Myös tietenkin vahvistaa kehoa raskauksien ja synnytysten jäljiltä.
Miten kuvailisit meidän valmennussuhdetta?
Tosi joustava semmonen ”kaverillinen”, millä tarkoitan sitä, että nopeesti uskalsin avata kaikkia arjen tilanteita ja haasteita, jotka tiesin vaikuttavan itseeni ja sitä kautta jumppahommiin.
Mitä opit tai saavutit?
Isoimpana opin, ettei ”enemmän on enemmän” pidäkään aika paikkaansa. Asiat täytyy tehdä rauhassa, ja herranen aika miten suuri merkitys onkaan oman kehon ja mielen kuuntelemisella!
Millainen mä olin valmentajana?
Ihan tosi lempeä, mitä kaipasinkin. Tartuit toiveisiin kokeilla mulle uusia lajeja. Ja erityisesti arvostin nimenomaan sitä kokonaistilanteen huomioimista ja ymmärrystä.
Mitä valmennuksesta jäi käteen ja millä tavoin pidät itsestäsi huolta nyt?
Jäi käteen lempeyttä, armollisuutta, paljon neuvoja arkeen. Myös treeniohjelmat ja ruokavalio-ohjeet jäi kivasti omaan käyttöön, joita oon nyt muokkaillut omaan tilanteeseen sopiviksi milloin mitenkin. Semmoset suuret linjat sain kuntoon, kivempi olla ja touhuta kun on ”työkaluja”! Elämään jäi myös uusi ystävä! <3
Kiitos Jenna vieraskynäkirjoituksesta! <3
Lue myös: Pysyvä elämäntapamuutos lapsiperhearjessa
<3: Amanda