Kuulen työssäni paljon pohdintaa siitä, milloin olisi hyvä aika tehdä muutos ja alkaa pitämään itsestä parempaa huolta. Monet miettivät, onko hyvinvointitekoja mahdollista saada osaksi arkea esim. silloin, kun elämässä on paljon muitakin asioita meneillään, väsymys painaa tai arki on juuri jollain tapaa muuttunut. On luonnollista, että mitä enemmän meidän elämässämme on asioita meneillään, sitä haastavammaksi koemme omaan hyvinvointiimme keskittymisen. Sen ei kuitenkaan tarvitse tarkoittaa oman itsen lakaisemista maton alle.
Kun olemme kiireisiä, stressaantuneita ja meiltä vaaditaan elämässä paljon, itsestä huolehtimisen tärkeys korostuu. Jos lakaisemme itsemme jatkuvasti maton alle, seinä tulee vastaan ennemmin tai myöhemmin ja meidän on pakko alkaa miettiä myös itseämme. Jotta tällaiselta tilanteelta vältyttäisiin, on tärkeää tehdä edes jonkinlaisia hyvinvointitekoja säännöllisesti. Helposti me ajatellaankin, että muutos on järkevä ja mahdollinen vain silloin, kun meillä on elämässä mahdollisimman rauhallista. Jos kuitenkin aina vain odotamme sopivaa hetkeä, voi olla, ettei sitä ikinä tule. Tai sitten se tulee pakon sanelemana silloin, kun sille kaikkein vähiten on resursseja. Sen sijaan voi olla, että joskus pystyt panostamaan itseesi enemmän ja joskus vähemmän, ja se on ihan normaalia. Pääasia kuitenkin on, ettet unohda itseäsi kokonaan.
Mieti, mitä tarvitset juuri tässä elämäntilanteessa
Stressaavassa, muuten kiireisessä tai väsyneessä elämäntilanteessa korostuu itsestä huolehtimisen tärkeys. Itsestä huolehtiminen ei suoraan tarkoita yltiöterveellistä ruokavaliota ja tuntikausien treenaamista. Omaa kehoa kannattaa opetella kuuntelemaan herkällä korvalla, sillä mitä paremmin tunnistamme kehomme viestejä ja myös vastaamme niihin, sitä paremmin pystymme yleensä ehkäisemään pahempaa väsymistä. Kysy siis itseltäsi joka päivä, mitä tarvitsen juuri tänään. Ole rehellinen. Joskus keho kaipaa hellää huolenpitoa ja palautumista kierroksia laskemaan, ja tällöin esimerkiksi syvään hengittäminen sekä yöuniin panostaminen voi olla avain parempaan oloon. Joskus kehomme ja mielemme taas kaipaa liikettä, jonka jälkeen olo on energisempi. Kannattaa kuitenkin muistaa, että raskas liikunta on aina stressi keholle. Jos stressitasot ovat jo valmiiksi koholla, ei raskaan salitreenin tekeminen välttämättä ole järkevää. Sen sijaan esimerkiksi kävely metsässä voi olla oiva tapa liikuttaa kehoa ilman, että stressitasot kohoaa entisestään. Kehoa oppii kuuntelemaan vähitellen, ja ensimmäinen sekä tärkein askel on alkaa kiinnittää kehon viesteihin huomiota.
Levon ja sopivan liikunnan lisäksi ravitse kehoa terveellisellä ruualla. Stressaantunut keho kaipaa ravitsevaa ruokaa, ja säännöllinen ruokarytmi auttaa pitämään olon hyvänä ja energisenä. Kannattaa kuitenkin muistaa sallivuus; ruuasta ei kannata tehdä stressin aihetta. Joskus parasta ravintoa keholle ja mielelle on lähteä pullakahville ystävän kanssa, toisena päivänä taas runsas ja värikäs salaatti voi olla se fiksuin valinta. Ruoka on meille polttoainetta ja saamme siitä tärkeitä rakennusaineita ja vitamiineja kehomme hyvinvoinnin turvaamiseksi. Samalla se on kuitenkin myös nautinto, jonka ympärille kokoonnumme rakkaiden ihmisten kanssa tai rauhoitumme yksin.
Aina on hyvä hetki voida hyvin
Älä siis jää odottamaan mahdollisimman otollista aikaa, sillä itsestä voi ja kannattaakin pitää huolta aina. Muista, että hyvinvointi tarkoittaa monesti myös tahdin hidastamista ja rentoutumista. Helposti me mielletään hyvinvointi tiukaksi tekemiseksi, vaikka todellisuudessa se voi olla hyvinkin kaukana hyvinvoinnista. Me olemme kokonaisuus, ja meidän täytyy ottaa huomioon niin psyykkinen kuin fyysinenkin puoli. Panosta omaan palautumiseen, liiku kehoa kuunnellen ja tarjoa keholle ravitsevaa ja maukasta ruokaa. Pyri hallitsemaan stressiä sekä arkea niin hyvin kuin omien voimavarojesi puitteissa pystyt ja pyydä rohkeasti apua esimerkiksi lasten hoitoon. Kun sinä voit paremmin, koko perhe voi paremmin <3
Lue myös: Pysyvä muutos lapsiperhearjessa
<3: Amanda